Kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä lisää kaupunkiin

Nimensä mukaisesti yksi Espoon viidestä poikkihallinnollisesta ohjausryhmästä, Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys (Kiky) toimii näiden kolmen asian edistämiseksi kaupungissa. Poikkihallinnolliset ohjaustyhmät ovat tämän valtuustokauden (2013-2016) ainutlaatuinen kokeilu, jossa pyritään vahvistamaan Espoo tarinan tavoitteita viiden läpileikkaavan työryhmämuotoisen mallin voimin.

Ohjausryhmillä ei ole samanlaista asemaa tai päätösvaltaa kuin kaupungin lautakunnilla, mutta ne pyrkivät tekemään keskenään yhteistyötä ja järjestävät tavoitteiden mukaisia projekteja. Jokaiselle ryhmälle on varattu oma budjetti jota voi tavoitteiden toteuttamiseen hyödyntää. Muut ohjausryhmät ovat Kestävä Kehitys, Ikääntyvä Espoo, Osallistuva Espoo ja Nuorten Elinvoimaisuus. Lautakuntien työskentelyä on kritisoitu paljon siitä, että ne keskittyvät vain hyvin tarkasti omalle sektorilleen eivätkä ota huomioon asiaa laajemmin. Tähänkin ongelmaan ohjausryhmät pyrkivät puuttumaan.

Ensimmäisenä vuonna työryhmän työskentely oli hyvin käsitteellistä, määriteltiin tarkat tavoitteet ja kriteerit, juurikaan käytäntöön ei keskitetty. Nyt toisena vuotena on voitu keskittyä itse projekteihin, ja syksyllä avataankin Espooseen oma Yrityskylä. Toinen merkittävä konkreettinen asia oli yhteistyö Taloustutkimuskeskuksen kanssa, jotka selvittivät espoolaisten yrittäjien näkemyksiä siitä miten Espoo mahdollistaa yrittäjyyttä niin lupa-asioiden, kaavoittamisen kuin markkinoidenkin kannalta. Palautteen perusteella lupa-asioita kritisoitiin hitaudesta ja kaupungin välinen yhteistyö heikkona, ja tästä viisastuneena yrittäjiin pyritään ottamaan aktiivisemmin yhteyttä.

Työryhmän jäsenet koostuvat poliittisista luottamushenkilöistä, virkamiehistä sekä erinäisistä alan asiantuntijoista. Työryhmän toiminnassa on ollut erittäin mielenkiintoista olla mukana ja tuoda nuorten näkemystä esille.

Emma Holsti, Kikyn nuorisovaltuuston edustajajäsen

Erkki Pärssinen toivoisi suomalaista enemmän hyväksyntää yrittäjiä kohtaan

Erkki Pärssinen on Espoon Yrittäjien sekä YritysEspoon toimitusjohtaja. Espoon Yrittäjät ovat Suomen Yrittäjien alla oleva paikallisyhdistys, joka pyrkii parantamaan Yrittäjien asemaa ja edistämään Yrittäjyyttä Espoossa. YritysEspoo on kaupungin taho, jonka tarkoituksena on antaa neuvonta- ja apupalveluita yrittäjyyttä harkitseville ja aloitteleville. Molempien toimistot sijaitsevat vierekkäin Otaniemessä Innopolissa, joka useiden yritysten ympäröimänä onkin oivallinen paikka.

Kalenteri vaikuttaa täydeltä, ja päivätkin taitavat venyä. Kuullostaa yrittäjän arjelta, mutta Pärssisen tavoitteena on tehdä yrittäjyydestä kannattavampaa ja helpompaa. Työpäivät koostuvat pitkälti kokouksista ja tapaamisista, ja hän pyrkii viemään asiaa myös aktiivisesti päättäjien tietoon. Hän istuu esimerkiksi Espoon kaupungin poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä, Kilpailukyky, Innovatiivisuus ja Yrittäjyys jolla on hyvin pitkälti samankaltaiset tavoitteet kuin Pärssisellä; saada Espoon lupa-asioiden käsittelyä nopeammaksi ja huomioida yritysten näkemys kaavoituksia tehdessä.

Valtakunnallisella tasolla hän nimeää heti kaksi asiaa, joihin haluaisi muutosta. Byrokratiaa tulisi vähentää ja verotusta keventää, esimerkkinä hän mainitsee Viron mallin jossa siis yritys maksaa normaalisti myytävästä asiasta riippuen arvonlisäverot, mutta voiton jäädessä yritykseen siitä ei tarvitsisi maksaa veroa. Yrityksestä ulos nostettaessa maksettaisiin, mutta näin ollen tämän malli kannustaisi esimerkiksi laajentamaan toimintaa tai palkkaamaan työntekijöitä. Pärssinen muistuttaa myös yrittäjyyteen liittyvistä riskeistä, jotka palkkatyöläisellä ovat huomattavasti matalemmat.

Suuret ja pienet yritykset ovat kuitenkin eri asemissa, ja tällä hetkellä kevennyksiä kaivattaisiin pk-yrittäjien puolelle joita valtaosa yrittäjistä Suomessa on. Pärssisen mukaan heille tulisi luoda omaa lainsäädäntöä siten, että edes yhden miehen yrityksen pitäminen kannattaisi. Suuremmilla yrityksillä on myös mahdollisuuksia tehdä parempaa verosuunnittelua, johon yksityisellä yrittäjällä taasen tuskin on ylimääräistä aikaa saati rahaa laitettavaksi.

Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa tietysti tähän puoleen, mutta kyse on muustakin. Pärssinen hämmästelee, miksei Suomessa saa menestyä. Ainoa ”oikea” keino on olla urheilija tai voittaa lotossa. Pärssinen toivoo että ne jotka ovat oikeasti menestyneitä, voisivat oikeasti olla ylpeitä siitä mitä ovat saaneet aikaan. Hän pitää tärkeänä ennen kaikkea yrittäjyyden hyväksymistä, ei kaikkien tarvitse olla yrittäjiä mutta kaikkien täytyy hyväksyä heidät. Myös kasvatus on isossa roolissa, ja Pärssisen mielestä parempaan suuntaan on kuitenkin menty.

Hän nimeää viisi ihanneominaisuutta yrittäjälle, joiden omaajalla pitäisi olla hyvät lähtökohdat menestymiseen. Pärssinen peräänkuuluttaa myös onnen osuutta asiaan, ja toteaa että niillä jotka todella ovat menestyneet on ollut myös ripaus tuuria matkassa.

1) Täytyy olla nöyrä, muttei saa nöyristellä

      2)  Hyvät sosiaaliset taidot

      3)  Rohkeus

      4) Ennakkoluulottomuus

      5)  Hyvä stressinsietokyky

      Emma Holsti